Eläimellistä viestintää

Eläimellistä viestintää

by Sari Toivola
Season 2
Mitä kipu on, ja voiko sitä mitata?
Keskustelu filosofi ja neurotieteilijä Sonja Blomin kanssa jatkuu tässä Eläimellistä viestintää -podcastin jaksossa. Ihmisen ylivertaisuudella ja ainutlaatuisilla kyvyillä muihin elollisiin nähden on pitkät juuret länsimaisessa ajattelussa. Onko ihmisen ylivertaisuudelle kuitenkaan nykypäivänä minkäänlaisia todellisia perusteita? Mitkä ovat ne tekijät, joiden perusteella olemme valmiita myöntämään muunlajisille eläimille oikeuden hyvään elämään ja hyvään kohteluun? Lisäksi pohdimme sekä ihmisen että muunlajisten eläinten kipuun perehtyneen filosofi ja neurotieteilijä Sonja Blomin kanssa kivun syvintä olemusta. Mitä kipu on? Ketkä sitä tuntevat? Miten sitä mitataan? Miten kesy- ja luonnoneläimen kivun havainnointi ja hoito eroavat toisistaan? Miten voin omalla toiminnallani tuottaa mahdollisimman vähän kärsimystä muunlajisille eläimille?
Onko eettisesti hyväksyttäviä eläinkokeita olemassa?
Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin jaksossa pohditaan eläinetiikkaa ja muun muassa sitä, onko eettisesti hyväksyttäviä eläinkokeita olemassakaan? Eläinkokeita on tyypillisesti totuttu pitämään ihmiskunnan kehitykselle välttämättöminä. Niiden avulla on saavutettu tieteellisiä läpimurtoja, mutta niillä on pimeäkin puolensa. Ne aiheuttavat kärsimystä suurelle määrälle eläimiä. Eläinkokeissa saadut tulokset eivät välttämättä ole luotettavia, tai sellaisenaan sovellettavissa ihmiseen. Läheskään kaikki eläimillä testatut lääkkeet tai muut tuotteet eivät myöskään päädy kuluttajamarkkinoille asti. Voiko eläinkokeista olla hyötyä eläimille itselleen? Oikeuttaako lajitovereille koituva hyöty yksilölle aiheutuvan kärsimyksen? Millainen olisi se ihannemaailma, jossa eläinkokeille ei yksinkertaisesti koettaisi olevan tarvetta? Muun muassa näihin kysymyksiin tässä jaksossa vastauksia kanssani pohtimassa on filosofi ja neurotieteilijä Sonja Blom.
Onko persoonallisuus ihmisen yksinoikeus?
Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin jaksossa pohditaan, onko persoonallisuus ihmisen yksinoikeus? Pitkään persoonallisuuden nimittäin ajateltiin kuuluvan yksinomaan ihmiselle. Sittemmin sen on kuitenkin havaittu olevan eläinkunnassa sangen laajalle levinnyt ominaisuus. Mítä persoonallisuudella tarkoitetaan? Millaisilla eläimillä tiedetään olevan persoonallisuus? Miten eläinten persoonallisuutta tutkitaan? Muun muassa näihin kysymyksiin tässä jaksossa vastaa koirien ja kissojen käyttäytymistä selvittänyt tutkijatohtori Milla Salonen. P.S. Vastaa Millan ja hänen tutkijakollegoidensa kehittämiin käyttäytymiskyselyihin, joiden avulla saat tietoa oman koirasi tai kissasi persoonallisuudesta: https://petsofi.fi/
Miksi apua haetaan aina ensin somesta?
Eläimellistä viestintää -podcastin toisen kauden ensimmäisessä jaksossa pohdimme kissoihin erikoistuneen eläintenkouluttajan (AT) Janina Rönnqvistin kanssa, miksi kissan- ja lemmikinomistajat ylipäätään turvautuvat herkästi someen ja pyytävät sieltä apua ongelmiinsa. Millaisia ongelmia eläinten käyttäytymistä tai terveyttä koskeviin someavunpyyntöihin liittyy? Entä voiko somessa käytävistä keskusteluista olla hyötyäkin? Miten eläinten terveys- ja käyttäytymisongelmiin liittyvää somekeskustelua voisi kehittää eläinlähtöisempään ja eläimen hyvinvointia parantavampaan suuntaan?
Season 1
Onko somevaikuttaja vastuussa eläinten hyvinvoinnista?
Tässä ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa pohditaan, onko somevaikuttaja vastuussa eläinten hyvinvoinnista? Onko sosiaalisella medialla ylipäätään vaikutusta eläinten hyvinvointiin ja kenelle vastuu eläinten huomioimisesta somevaikuttajamarkkinoinnissa loppukädessä kuuluu? Podcastin thumbnail-kuva LilBub-kissasta: Indiana Public Media CC BY-NC 2.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/
Millaista eläinkuvaa välität, journalisti?
Tässä jaksossa pohditaan, millaista eläinkäsitystä valtamedian harjoittama journalismi ruokkii ja on osaltaan mukana normalisoimassa. Onko suurten medioiden tuottaman journalismin näkökulman oltava aina automaattisesti ihmiskeskeinen, vai onko muunlajisten eläinten nykyistä parempaan huomiointiin olemassa keinoja? Podcastissa viitattu: Hannele Kauppinen (2018). https://trepo.tuni.fi/handle/10024/103513 Alex Lockwood (2019). https://tinyurl.com/5esmwexa Animals and media (n.d.). https://talk.eco/wp-content/uploads/Animals_and_Media_Style_Guide.pdf The Daily Pitchfork (2015). https://dailypitchfork.org/?p=525
Kuka asettaisi rajat vastuuttomalle vaikuttamisviestinnälle?
Tässä jaksossa pohditaan, kuka asettaisi rajat vastuuttomalle vaikuttamisviestinnälle? Voiko nk. suurelle yleisölle suunnatun yhteiskunnallisen vaikuttamisviestinnän nimissä esittää väitteitä ilman vastuuta ja todistustaakkaa? Miten medioiden mainospaikoilla julkaistavaan yhteiskunnalliseen vaikuttamisviestintään pitäisi puuttua ja kenen toimesta?
Minkä takia uutta tietoa on niin vaikea ottaa vastaan?
Tässä jaksossa pohditaan, minkä takia uutta tietoa on niin vaikea ottaa vastaan, vaikka sitä on tarjolla enemmän kuin koskaan? Johtuuko perinteisissä hevosten ja koirien koulutustavoissa itsepintaisesti pysyminen ihmisen sadistisesta halusta hallita ja käyttää valtaansa muunlajisiin eläimiin, vai vaikuttavatko ihmisten toiminnan taustalla kenties aivan muut syyt? Jaksoon liittyvät tekstit löytyvät Instagramista ja Facebookista: https://www.instagram.com/elaimellista_viestintaa/ https://www.facebook.com/sarijakuva
Miksi sairaiksi jalostettuja eläimiä on edelleen olemassa?
Tässä jaksossa pohditaan, miksi sairaiksi jalostettuja eläimiä on edelleen olemassa, vaikka ylijalostukseen liittyvistä terveys- ja hyvinvointiongelmista on olemassa enemmän tietoa kuin koskaan. Johtuuko se ihmisen välinpitämättömyydestä eläimen hätää ja kärsimystä kohtaan, vai vaikuttavatko ihmisten toiminnan taustalla kenties aivan muut syyt? Jakso perustuu APDAWGin 23.2.2021 järjestämään Welfare problems of flat-faced dogs - can we ever solve them? -verkkotapahtumaan ja siellä esiintyneiden puhujien esityksiin. Tapahtumatallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/Ycqcr0n-JsA
Mikä suojelukoirakulttuurissa oikein ruokkii väkivaltaa?
Tässä jaksossa pohditaan, mikä suojelukoirakulttuurissa oikein ruokkii väkivaltaa? Onko kyse yksilön päätöksestä potkaista koiraa, vai onko kyse lopulta kuitenkin paljon yksilötasoa laajemmista ja järjestelmään sisäänrakennetuista toimintatavoista?
1 of 2