Kasvata mua

Kasvata mua

by Minni Matikainen
Season 10
50. Kestävyyskasvatus haastaa opettajan perinteistä roolia (with Roosa Karvonen)
Voiko uudistavaa kestävyyskasvatusta tehdä perinteisillä ja säilyttävillä opetusmenetelmillä, kuten tiedon päähän kaatamisella? Kestävyyskasvatuksen väitöskirjatutkija ja yliopistonopettaja Roosa Karvonen kertoo, miksi ei. Syyskauden 2026 avausjaksossa keskustellaan Roosan kanssa kestävyyskasvatuksen tarpeesta ja menetelmistä etenkin opettajankoulutuksen kontekstissa. Roosa valottaa tutkimuksensa pohjalta, miten opettajaopiskelijat suhtautuvat kestävyyskasvatukseen ja näkevätkö he opettajuuden ylipäätänsä keinoksi vaikuttaa kestävyystematiikassa. Mitkä tekijät mahdollisesti estävät tai haittaavat opettajaopiskelijoiden oman kestävyystoimijuuden kehittymistä ja toisaalta miten näitä esteitä voisi opettajankoulutuksessa pyrkiä ylittämään? Ja miksi lähes kaikki toimivaksi todetussa kestävyyskasvatuksessa haastaa perinteistä käsitystä opettajan roolista ja hyvän opettajan ominaisuuksista? Roosan instagram: projektitk Käytetyt/mainitut lähteet: Kompetenssit ja mittarit: Redman, A., & Wiek, A. (2021). Competencies for advancing transformations towards sustainability. Frontiers in Education, 6, 1–11. Wiek, A., Bernstein, M., Foley, R., Cohen, M., Forrest, N., Kuzdas, C., Kay, B., & Withy-combe Keeler, L. (2016). Operationalizing competencies in higher education for sus-tainable development. In M. Barth, G. Michelsen, M. Rieckmann, & I. Thomas (Eds.), Routledge handbook of higher education for sustainable development, 241–260. Routledge. Wiek, A., Keeler, L., & Redman, C. (2011). Key competencies in sustainability: A reference framework for academic program development. Sustainability Science, 6(2), 203–218. https://doi.org/10.1007/s11625-011-0132-6 Brundiers, K., Barth, M., Cebrián, G., Cohen, M., Diaz, L., Doucette-Remington, S., & Zint, M. (2021). Key competencies in sustainability in higher education—toward an agreed-upon reference framework. Sustainability Science, 16(1), 13–29. https://doi.org/10.1007/s11625-020-00838-2 Oppimistransformaatiot: Pan, G., Seow, P.-S., & Koh, G. (2019). Examining learning transformation in project-based learning process. Journal of International Education in Business, 12(2), 167–180. https://doi.org/10.1108/JIEB-06-2018-0022 Lewin, K. (1951). Field theory in social science. Harper.
Season 9
49. Halujen tuotanto kasvatuksessa (osa 2 with Katri Jurvakainen)
Tuplajakson toisessa osassa väitöskirjatutkija Katri Jurvakaisen kanssa syvennytään psykoanalyyttiseen halujen tuotantoon ja siihen, miten kasvatus on suora väylä subjektiviteetin tuottamiseen. Katri kuvaa, että kukaan ei synny maailmaan haluten juuri tiettyjä asioita, vaan halut kehkeytyvät ja niitä tuotetaan osana nyky-yhteiskunnan vallitsevia käsityksiä ja arvostuksia. Jaksossa keskustellaan myös tavoista muuttaa subjektiviteettia ja kapitalistista järjestelmää: tapahtuuko subjektiviteetin muutos sisältäpäin ja johtaa haluun muuttaa ulkoisia toimintarakenteita vai voisiko muutos rakenteissa rakentaa uudenlaista subjektiviteettia? Lisäksi keskustellaan pistoshoidoista ja pohditaan syyllistämistä poliittisena ja kasvatuksellisena strategiana. Tuplajaksossa mainittuja: Nancy Fraser: Kannibaalikapitalismi Succession -sarja Marx: Pääoma Paavo Teittinen: Pitkä vuoro In treatment -sarja Pontus Purokuru: Vasemmistovero -teksti https://pontuspurokuru.substack.com/p/vasemmistovero Barrikadi-podcast
48. Ekokriisi, kapitalismi ja kasvatus (osa 1 with Katri Jurvakainen)
Tuplajaksollisen verran ekokriisiä, kapitalismia sekä kasvatuksen suhdetta niihin! Väitöskirjatutkija Katri Jurvakainen avaa, miten nämä kolme suurta teemaa liittyvät toisiinsa. Ensimmäisessä osassa kuullaan kattava miniluento kapitalismin historiasta sekä sen kytkeytymisestä ekokriisiin. Katri valottaa, miten hyvin monenlaiset järjestelmät voi olla ekologisesti kestämättömiä, mut kapitalismi on sitä rakenteellisesti. Keskustelua myös siitä, miten riistolle ja ekologiselle hävitykselle perustuvaan järjestelmään kytkeytyvät ajattelu- ja toimintatavat voivat tuntua kasvatuksen kentällä neutraaleilta. Lisäksi Katri avaa ekososiaalisen sivistyksen ja ympäristökasvatuksen kritiikkiään: mikäli ne perustuvat puuttelliselle analyysille ongelman juurisyistä, jää myös tehokkaiden ratkaisukeinojen löytäminen puolitiehen. Tuplajaksossa mainittuja: Nancy Fraser: Kannibaalikapitalismi Paavo Teittinen: Pitkä vuoro Marx: Pääoma Succession -sarja In treatment -sarja Pontus Purokuru: Vasemmistovero -teksti https://pontuspurokuru.substack.com/p/vasemmistovero Barrikadi-podcast
47. Epämukavuus ja transformaatiot museossa
Jaksossa perehdytään museoihin transformatiivisina tiloina ja museoiden transformatiiviseen potentiaaliin. Museot ovat viime vuosikymmeninä ottaneet yhä rohkeampia kantoja esimerkiksi ilmastokriisin ja rasismin kaltaisiin ongelmiin ja pyrkineet aktiivisesti osaltaan vaikuttamaan näihin. Silti museoilla itsellään on myös hankala kulttuurihistoria, sillä museot ovat historiassaan myös ylläpitäneet ja vahvistaneet erilaisia hegemonisia valtasuhteita niiden purkamisen sijaan. Mitä tekemistä epämukavuudella on museoiden ja tavoiteltujen transformaatioiden kanssa ja voiko epämukava museo olla transformatiivinen? Miksi ja kenelle museot saattavat nykyisellään tuntua epämukavilta tiloilta ja pitäisikö epämukavuutta pyrkiä kääntämään museoissa ympäri? Jakson pohjana toimii aiheesta tehty tieteellinen tutkimus, jonka Minni on tehnyt osana Koneen säätiön rahoittamaa Epämukava museo -hanketta. Jaksossa mainittu ja käsitelty: Epämukava museo: kohti turvallisia, rohkeita tiloja Matikainen, M. (2026). Transformations and Uncomfortability in the Museum Context: A Narrative Literature Review. Journal of Museum Education, 1–22. https://doi.org/10.1080/10598650.2026.2636333 Burnham, R. (2011). “The Last Temptation: Teaching Toward Peak Experiences.” Teoksessa Burnham & Kai-Kee (toim.) Teaching in the Art Museum: Interpretation as Experience, 143–149, Los Angeles: The J. Paul Getty Museum.
46. Merkityksellistä oppimista tunne- ja vuorovaikutustaidoissa (with Tommi Mäkinen)
Opettaminen on ihmissuhdeammatti isolla alkukirjaimella, mutta ihmissuhteisiin liittyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat läsnä kaikkialla, missä on ihmisiä. Siksi moni kokee tunne- ja vuorovaikutustaidoissa kehittymisen erityisen merkitykselliseksi. Jaksossa keskustellaan siitä, mitä tapahtuu, kun opettajaopiskelija löytää merkityksellisyyttä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisesta osana opettajaksi kasvamistaan. Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja Tommi Mäkinen kertoo väitöstutkimuksensa pohjalta, mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot oikeastaan ovat ja millaista on merkityksellinen oppiminen näiden alueella. Jaksossa syvennytään siihen, miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella ja miksi nämä ovat tärkeitä tuleville opettajille. Keskustelua käydään myös siitä, mitä yhteistä ja mitä eroa on merkityksellisellä ja transformatiivisella oppimisella. Entä miten opettajankoulutusta voisi kehittää kohti merkityksellistä ja/tai transformatiivista koulutusta? Mainitut ja lisäluettavaa: Thomas Gordon Carl Rogers David Ausubel Rebecca Collie Robert Kegan SEL: social and emotional learning Fred Korthagenin sipulimalli Mäkinen, T., Kostiainen, E., & Klemola, U. (2021). Significant in life: Core learning outcomes of a social and emotional course in physical education teacher education. Teoksessa M. Talvio & K. Lonka (toim.), International Approaches to Promoting Social and Emotional Learning in Schools (s. 167–189). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003093053-13 Mäkinen, T., Virtanen, A., & Kostiainen, E. (2024). Social and Emotional Learning in Finnish Physical Education Teacher Education. Journal of Teaching in Physical Education, 1(aop), 1–10. https://doi.org/10.1123/jtpe.2024-0120 Mäkinen, T., Matikainen, M., & Kostiainen, E. (2024). Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen liikunnanopettajankoulutuksessa. Yliopistopedagogiikka, 31(1). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2024/06/20/tunne-ja-vuorovaikutustaitojen-oppiminen-liikunnanopettajankoulutuksessa/ Collie, R. J., & Perry, N. E. (2019). Cultivating Teacher Thriving through Social-Emotional Competence and Its Development. The Australian Educational Researcher, 46, 699-714. https://doi.org/10.1007/s13384-019-00342-2 Talvio, M. & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. Rogers, C. (1969/1983). Freedom to learn. Rogers, C., Lyon, H., & Tausch, R. (2013). On becoming an effective teacher: Person-centered teaching, psychology, philosophy, and dialogues with Carl R. Rogers and Harold Lyon. Routledge.
45. Peruskoulun paradoksit ja mahdollisuuksien tasa-arvo
Minni vastaa kuulijakysymyksiin: Millaisia paradokseja peruskouluun liittyy? Mihin kouluja tarvitaan? Mikä on koulun funktio kansallisvaltiossa? Mikä on opettajan tehtävä yhteiskunnassa? Luvassa ainakin pohdintaa koulun ristiriitaisistakin tehtävistä, opettajan työn eettisistä dilemmoista, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta sekä jopa pientä paasausta mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyen. Entä missä tilanteissa kasvatustieteellisestä ymmärryksestä on ollut hyötyä tutkijan työn ulkopuolella? Ja miksi Lost-sarjan autiolla saarella olisi tarvittu luokanopettajaa?
Season 8
44. Sivistystä vai puolisivistystä? (with Antti Moilanen)
Jos sivistyskeskustelu kiinnostaa ja etenkin, jos se turhauttaa ja tulee jo korvista, kuuntele tämä. Jaksossa pohditaan, mitä epäselvää on sivistyksen käsitteessä ja millaisia kritiikkejä sivistykseen on kohdistettu. Mitä on puolisivistys ja miksi se tuhoaa sivistyksen mahdollisuuden? Kenelle sivistyksen käsite kuuluu? Millaista on sivistykseen tähtäävä kasvatus? Sivistystutkija Antti Moilanen Kasselin yliopistosta kertoo, mikä on sivistyksen potentiaali vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Lisäluettavaa: Antti Moilanen, 2022: Sivistys ja emansipaatio : sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa Sivistys ja emansipaatio : sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa - OuluREPO
43. Yliopiston epäkohdista ja niitä vastaan kapinoinnista (with Anni Piironen & Paula Silvén)
Yliopistolla ei ole aikaa eikä rahoitusta rauhassa syventyä toteuttamaan sivistystehtäväänsä vaan yhä kiihtyvämmissä sykleissä pyritään vastaamaan työelämän, talouden ja teknologian tarpeisiin sekä toimimaan kvartaalitalouden periaatteiden mukaisesti. Millaista on työskennellä kafkamaisen absurdissa systeemissä samalla yrittäen kaikin keinoin vaalia rinnassa roihuavaa sivistyksen ihanteen liekkiä ja ikiuteliasta tutkijan mieltä? Tähän kysymykseen perehtyivät 54 kirjoittajaa Minni Matikaisen, Anni Piirosen ja Paula Silvénin toimittamassa Akateeminen kapinakirja – Kauno- ja kaunakirjallisuutta yliopiston epäkohdista ja niitä vastaan kapinoinnista -teoksessa. Kapinan ytimessä on tänä päivänä yhä radikaalimmaksi muuttuva ajatus siitä, että tutkimuksen arvoa on mahdotonta tietää etukäteen. Kapinakirja toimii vapaan akateemisen toimijuuden ja vapauden perusteluna ja puolustuksena. Kirja on kutsu lempeään mutta radikaaliin avoimeen kapinaan ja se on tarkoitettu kaikille yliopistosta kriittisenä yhteiskunnallisena instituutiona kiinnostuneille. Yliopistolaisille itselleen kirja antaa vertaistukea ja esimerkkejä kapinan muodoista. Laajemmalle yleisölle, esimerkiksi päättäjille, poliitikoille ja muille koulutussektoreille, kirja avaa yliopistomaailman lainalaisuuksia ja ongelmakohtia ymmärrettävällä tavalla. Tässä jaksossa Minni, Anni ja Paula keskustelevat yliopiston epäkohdista, akateemisesta kapinoinnista ja kirjan toimittamisesta. Kuten kuuluu, akateeminen kapina voi olla myös hauskaa! Jaksossa mainittu: Hanna Kuusela: Syytös - Muuan akateeminen komitragedia. Vastapaino 2024. Talouden valta yliopistoissa (Politiikasta podcast): https://politiikasta.fi/podcast-talouden-valta-yliopistoissa/ Tieto- ja tiedekirjakustantamo Vastapaino
42. Breaking Bad, Fifty Shades ja muut transformaation kuvaukset kulttuurituotteissa
Välillä sitä tutkijana törmää omaan tutkimusaiheeseensa viihteessä, taiteessa tai muissa kulttuurituotteissa. Toisinaan käy niin, että sitä tuijottaa puolen vuoden ajan jotain sarjaa joka ilta puolivaloilla ja vasta viimeisessä jaksossa tajuaa sarjan käsittelevän omaa tutkimusaihettaan. Näin saattoi käydä podcastaajalle ainakin kerran. Jaksossa käsitellään transformatiivisen oppimisen hyviä kuvauksia tv-sarjoissa ja kirjoissa tutkijan silmin. Käsiteltävät sarjat: Breaking Bad, Better Call Saul, Orange is the New Black, Buffy Vampyyrintappaja ja Fifty Shades of Gray.
41. Opettajamyytit kummittelee
Miksi toinen vihaa koulua ja opettajia, kun toinen taas ihailee ja haluaa itsekin alalle töihin? Ovatko opettajat sankareita vai hirviöitä? Tervetuloa opettajamyyttien äärelle. Jaksossa puidaan opettajamyyttejä Asko Karjalaisen ja Deborah Britzmanin tutkimusten pohjalta. Jaksossa käydään läpi Karjalaisen esittämät kolme opettajamyyttiä: 1.Opettajuus on synnynnäistä 2. Opettaminen on yksityisasia ja 3.Opettajan sana on totuus, sekä Britzmanin samansuuntaiset opettajamyytit: 1. Kaikki riippuu opettajasta, 2. Opettaja on asiantuntija ja 3. Opettajat ovat itseoppineita. Pitääkö näistä mikään paikkansa ja mikä merkitys tällaisilla myyteillä loppupeleissä on? Jaksossa mainitut lähteet: Deborah Britzman 1986: Cultural Myths in the Making of a Teacher: Biography and Social Structure in Teacher Education. Harvard Educational Review (1986) 56 (4): 442–457. https://doi.org/10.17763/haer.56.4.mv28227614l44u66 Asko Karjalainen 1991: Ammattitaidon myytti - rehtorin päänvaiva? Latenttien merkitysstruktuurien ongelmatiikkaa eräillä Kajaanin kouluilla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto. Asko Karjalainen 1992: Ammattitaidon myytti opettajayhteisöissä. Oulun yliopisto
1 of 6