Eläimellistä viestintää

Eläimellistä viestintää

por Sari Toivola

Mascotas y animales Naturaleza

Temporada 1

Minkä takia uutta tietoa on niin vaikea ottaa vastaan?

Tässä jaksossa pohditaan, minkä takia uutta tietoa on niin vaikea ottaa vastaan, vaikka sitä on tarjolla enemmän kuin koskaan? Johtuuko perinteisissä hevosten ja koirien koulutustavoissa itsepintaisesti pysyminen ihmisen sadistisesta halusta hallita ja käyttää valtaansa muunlajisiin eläimiin, vai vaikuttavatko ihmisten toiminnan taustalla kenties aivan muut syyt? Jaksoon liittyvät tekstit löytyvät Instagramista ja Facebookista: https://www.instagram.com/elaimellista_viestintaa/ https://www.facebook.com/sarijakuva

Miksi sairaiksi jalostettuja eläimiä on edelleen olemassa?

Tässä jaksossa pohditaan, miksi sairaiksi jalostettuja eläimiä on edelleen olemassa, vaikka ylijalostukseen liittyvistä terveys- ja hyvinvointiongelmista on olemassa enemmän tietoa kuin koskaan. Johtuuko se ihmisen välinpitämättömyydestä eläimen hätää ja kärsimystä kohtaan, vai vaikuttavatko ihmisten toiminnan taustalla kenties aivan muut syyt? Jakso perustuu APDAWGin 23.2.2021 järjestämään Welfare problems of flat-faced dogs - can we ever solve them? -verkkotapahtumaan ja siellä esiintyneiden puhujien esityksiin. Tapahtumatallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/Ycqcr0n-JsA

Mikä suojelukoirakulttuurissa oikein ruokkii väkivaltaa?

Tässä jaksossa pohditaan, mikä suojelukoirakulttuurissa oikein ruokkii väkivaltaa? Onko kyse yksilön päätöksestä potkaista koiraa, vai onko kyse lopulta kuitenkin paljon yksilötasoa laajemmista ja järjestelmään sisäänrakennetuista toimintatavoista?

Bonuspala: Ruokinko minä someraivoa?

Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin bonuspalassa pohditaan, ruokinko minä someraivoa? Onko yhteiskunnallinen somevaikuttaja vastuussa viestiensä mahdollisista vaikutuksista ja jos, niin kenelle? Lisääkö moraalinen someraivo ihmisryhmien välistä vastakkainasettelua? Kuka poliittisen ja yhteiskunnallisen somekeskustelun sävyn ja suunnan loppupeleissä edes määrää ja miten siihen voi itse yrittää vaikuttaa? Tämän bonuspalan sisältö lähdetietoineen löytyy tekstimuodossa Eläimellistä viestintää blogista, osoitteesta: https://sarijakuva.fi/blogi/2021/08/22/ruokinko-mina-someraivoa/

Minkä takia uutta tietoa on niin vaikea ottaa vastaan? -jakson jatkopala: Mistä perinteiset koirankoulutustavat todella kumpuavat?

Tämä on Eläimellistä viestintää podcastin jatkopala, jossa taustoitetaan edelliseen pitkään podcast-jaksoon (S01 - E03) liittyvää aihealuetta. Tässä jatkopalassa pohditaan, mistä perinteiset koirankoulutustavat todella kumpuavat? *** P.S. Toisin kuin podcastissa hieman epätäsmällisesti väitin, on ajalta ennen 1800-lukua olemassa joitain kirjallisia mainintoja koiran koulutuksesta. Niiden perusteella ei kuitenkaan voine päätellä, millaisin metodein koiria on esim. antiikissa tai keskiajalla yleisesti ottaen koulutettu. Koiria tiedetään kyllä koulutetun historian saatossa melko spesifeihinkin tehtäviin, ja keskiajalla jopa tekemään temppuja puhtaassa viihdetarkoituksessa. Siitä ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole paria yksittäistä kirjallista mainintaa enempää tietoa, miten nämä koirat on tavattu tehtäviinsä kouluttaa. 1700-luvun puolelta taas löytynee maininta tryffelikoirien kouluttamisesta. Ensimmäiset maininnat opaskoirien formaalista kouluttamisesta ovat niin ikään peräisin 1700-luvun lopulta, joskin ensimmäiset viralliset opaskoirat koulutettiin kaiketi kuitenkin vasta 1900-luvulla. Koiran formaaliin koulutukseen liittyvän kirjallisuuden ja tiedon voitaneen kuitenkin katsoa olevan vähäistä ajalta ennen 1800-lukua.

Bonuspala: Miltä myrkyt tuntuvat hyttysestä?

Tässä Eläimellistä viestintää -podcastin bonusjaksossa tarkastellaan hyttysmyrkkyjen vaikutuksia hyttysen näkökulmasta, hieman laajempaakin hyönteisnäkökulmaa sivuten. Hyttyset täyttävät tutkitusti valtaosan eläimen kivulle asetetuista kriteereistä. Näyttö niiden kivuntunnon puolesta on vahvaa.⁣ Kyky kokea kipua tarkoittaa myös kykyä kärsiä.⁣ Hyttysmyrkkyjen varsinaisen kohteen, eli hyttysen, intressit ja kokemukset sivuutetaan hyttysmyrkkyjen käyttöä koskevassa keskustelussa kuitenkin usein kokonaan. Myrkyistä on kuitenkin vakava-asteista haittaa pölyttäjien ja vesieliöiden ohella hyttysillekin. Myrkkyjen käytöstä yksilölle aiheutuva haitta tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon mietittäessä hyttyskarkotteiden ja torjunta-aineiden käytön oikeutusta. Jakson sisällön lähdetietoineen löydät tekstimuodossa osoitteesta sarijakuva.fi/blogi

2 de 2